Jotta säätöventtiili toimisi oikein, toimilaiteiden pitäisi pystyä tuottamaan riittävästi ulostulovoimaa korkean tiivisteen ja venttiilin avautumisen varmistamiseksi.
Kaksivaikutteisten pneumaattisten, hydraulisten ja sähkökäyttöisten toimilaiteiden palautusjousta ei yleensä ole. Voiman voimakkuus on toimintasuunnasta riippumaton, joten toimilaite on avain moottorin suurimmaen lähtövoimaan ja pyörimismomenttiin. Paineilmatoimilaitetta, lähtövoimaa ja venttiilin avaamista varten voiman syntymisen säätöventtiili vaikuttaa myös liikkeen ominaisuuksiin, joten koko säätöventtiilin avausalueen vaatimukset voimatasapainon määrittämiseksi.
Kun toimilaite on määritetty, vastaava toimilaite valitaan prosessiympäristön vaatimusten mukaisesti. Räjähdyssuojausvaatimuksissa on valittava pneumaattinen toimilaite. Energiansäästön näkökulmasta sähköinen toimilaite tulisi valita mahdollisuuksien mukaan. Jos säätötarkkuus on suuri, voidaan valita hydraulinen toimilaite. Esimerkiksi voimalaitoksen läpinäkyvän koneen nopeudensäätö, öljynjalostamon katalyyttisen yksikön reaktorin lämpötilan säätö jne.
Säätöventtiilin toimintatapa on käytettävissä vain, kun paineilmatoimilaite on valittuna. Vaikutustava muodostuu toimilaitetta ja venttiiliä positiivisten ja negatiivisten vaikutusten yhdistelmästä. On olemassa neljä yhdistelmämuotoa, jotka ovat positiivisia (kaasutyyppi), positiivisia ja negatiivisia (kaasutyyppi), joka tapauksessa (kaasutyyppi), anti (kaasutyyppi), muodostamalla neljä yhdistelmää säätöventtiilin toimintatapa on kahdenlaista kaasua ja kaasua pois.
Säätöventtiilin toimintamuodon valintaa tarkastellaan pääasiassa kolmesta näkökohdasta: a) prosessin tuotantoturvallisuus; B) väliastian ominaisuudet; C) Varmista tuotteen laatu ja minimoi taloudelliset menetykset.
